Sisareni saapui juhannusaattoa edeltävänä päivänä auttamaan minua rästiin jääneissä puutarhatöissä. Hyvää jälkeä hän saikin aikaan. Polviin saakka kasvanut ruoho (heinä) sai kyytiä ja puutarhaa kehtaa taas katsella. Päivänkakkarat, Siperian kurjenmiekat ja kesäpäivän liljat ilahduttavat silmää.
Minäkin jaksoin tehdä yllättävän paljon. Kitkin rikkaruohoja ja leikkelin kukkapenkkien reunustoja toimien trimmerinä, harjasin ja haravoin. Istuttelin ruukkuihin kasveja, jatkan sitä työtä vielä. Kävimme iltalenkillä hakemassa ison nipun lupiineja ja koiranputkia maljakoihin. Aatonaattona osteopaatin käsittely tuntui, mutta ei se menoani haitannut.
Juhannusaattona hain ystävättäreni tyttärensä koiran kanssa viettämään juhlaa kansssamme. Olipa taas hieno ilma. Siskoni auttoi ruoan laitossa ja meillä kolmella oli oikein rauhaisa ja levollinen juhannusaatto talon terassilla hyvää ruokaa syöden.
Lääkkeet ja vaikutuksia ja vointia
Juhannusaattona oli taas Trexanin vuoro. Se ainakin tuntuu sopivan minulle. Ainoa, mitä tässä parin viikon aikana olen havainnut, on se, että tukkani on jotenkin muuttunut hamppumaisemmaksi, hiuksia irtoaa pesun yhteydessä ja harjatessa vähän enemmän. Ulkopuoliset eivät huomaa mitään, hiukseni kuulemma näyttävät ulospäin edelleen kiiltäviltä ja hyvinvoivilta. Ehkä minä vain kuvittelen.On se muuten hienoa, että pystyn jo nostamaan painavia kirjakasoja! Oikea jalka vaivaa kaikkein eniten ja onnun sitä edelleen aamupäivisin, mutta kyllä se siitä päivän mittaan vetreytyy.
Tämän kuvan pihaltani jaoin facebook-kavereille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti